Lehdille tuntuva veroale
Edullinen lehtitilaus olisi tietenkin kaikkien mieleen ja ehkä pian totta veroalen muodossa. Hesari julkisti tänään lyhyen jutun, jossa käytiin läpi Liikenne- ja viestintäministeriön teettämää selvitystä. Selvitysmies Tuomas Harpf ehdotti raportissaan, että Suomessa otettaisiin käyttöön Tanskan meditukijärjestelmän malli. Tukitoimet olisivat siinä tapauksessa määräaikaisia ja mahdollisimman kilpailuneutraaleja. Tukea jaettaisiin kaikkiaan 30 miljoonaa euroa.
Media-ala on kokenut vastoinkäymisiä viime vuosina. Asiaa ei auttanut vuonna 2012 tullut arvonlisäverokorotus, joka tuli pahimpaan ajankohtaan. Ala oli muurrosvaiheessa, siirtyessään kohti digitaalista aikaa. Verokertymä ei siinä kohtaa ollut järkevä suhteessa haittavaikutuksiin, joita vero lehdille ja ala työllisyydelle aiheutti. Harpfin mukaan lehtien arvonlisävero täytyisi alentaa viiteen prosenttiin. Alennus olisi kuitenkin määräaikainen ja sen olisi pakko heijastua kuluttajahintoihin. Tämä kuulostaa kaikin puolin hyvältä, mutta auttaako se oikeasti lehtialaa?
Edullinen lehtitilaus olisi siis veroalen myötä oikeasti mahdollista, mutta auttaisiko tämä koko lehtialaa jos säästöt menisivät suoraan kuluttajahintoihin. Raportin mukaan mediaalalle jaettaisiin myös tuotanto- ja innovaatiotukea. Tuotantotuen summa olisi 25 miljoonaa euroa ja innovaatiotuki olisi 5 miljoonaa euroa. Tuotantotuki olisi journalistisen sisällön tuottamisen ja innovaatiotuki olisi enemmän uusien tuotteiden ja ratkaisujen tuotekehittämiseen. Tämä voisi tarkoittaa jo aikaisemmissa uutisissa mainittua sähköistä lehteä ja sen kehittämistä.
Media-ala kommentoi raporttia positiivisin sanankääntein. Tuki ja veroale olisivat tarpeen, koska tällä hetkellä Suomi on korkeimman lehdistöverotuksen ja alhaisimman lehdistötuen maa (ei varmaan yllätä ketään). Kommenteissä mainittiin myös, että sähköisesti tilattujen lehtien verotus pitäisi laskea samalla tasolle kuin paperilehtien vero. Tällä hetkellä sähköisiä lehtiä verotetaan yleisen 24 prosentin verokanna mukaisesti, kun paperilehtien verokanta on 10 prosenttia. Klassinen esimerkki, siitä kuinka valtion arvonlisäverokannan läpilaskutusmallin vaikutus kulutukseen ei koskaan ole puolueeton. Arvonlisävero käytännössä määrää kuinka edullinen lehtitilaus on suhteessa sähköiseen näköisversioonsa.
Laskelmien mukaan valtio menettäisi alennuksella suoraan noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Ale toisi kuitenkin mukanaan työpaikkoja ja muita verotuloja, eli todellinen menetys olisi kuitenkin vain 10 miljoonaa euroa.
Kuluttajalle edullinen lehtitilaus, veroale ja uusi mediatukijärjestelmä olisivat kaikin puolin positiivisia muutoksia. Tämä muutos voisi edesauttaa media-alaa murroksessa, jossa materiaali on vähitellen muuttumassa sähköiseksi. Toivotaan, että päättäjät ottavat tämän raportin tosissaan.
Pääset lukemaan koko raportin valtioneuvoston sivuilta tästä
